AKS:n perinneyhdistys ry

Me tahdoimme suureksi Suomenmaan

Akateemisen Karjala-Seuran historia 1

 

Akateemista Karjala-Seuraa voitaneen pitää itsenäisen Suomen historiaan laajimmin vaikuttaneena poliittiskulttuurisena yhdistyksenä. Sen kautta kulki noin 4000 nuorta miestä, ja se koulutti yhden presidentin sekä suuren joukon akateemikkoja, ministereitä ja muita poliittisia johtajia, professoreita, piispoja, pääjohtajia ja kenraaleita. 

Seuraa on parjattu, ihmetelty ja ihailtu, ja sen vaiheista on kauan vaiettu – siksikin, että siihen liittyvää lähteistöä on kätketty ja hävitetty. Tämä kirja on mittavin tähän mennessä kirjoitettu kokonaisesitys AKS:n taustasta ja synnystä, toiminnasta ja asemasta nuoressa itsenäisessä tasavallassa talvisotaan asti. 

Kirjassa selvitetään seuran aatteelliset lähtökohdat ja perustamisvaiheet – toisin kuin on luultu, takana olivat opiskelijoita isommat voimat – sekä sen kehitys, nousu ylioppilaspolitiikan johtoon ja suhteet valtakunnan poliittisiin liikkeisiin ja käänteisiin 1922–39. Kielitaistelu, heimohenki, kansallisradikalismi ja muut ajan ilmiöt avautuvat tässä tutkimuksessa usealta kannalta valotettuina.

Kirjoittanut: Heikki Eskelinen

ISBN: 978-951-0-25056-3 Sivuja 410 Ilmestyi: 30.8.2004

 

 

AKS:n tie - Akateeminen Karjala-Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla

Kirjaa on myynnissä AKS Perinneyhdistyksen kokouksissa merkattuna perinneyhdistyksen kohopainatuksella.

Toimittanut: Mikko Uola

Julkaistu: 09/2011   Sivuja: 300   ISBN: 978-952-492-532-7 

Akateeminen Karjala-Seura, AKS (1922–1944) oli niitä järjestöjä, jotka piti lakkauttaa Suomelle 1944 sanellun välirauhansopimuksen perusteella. Mikä teki seurasta niin vaarallisen, ettei sen toimintaa voitu sallia sodasta rauhaan siirtyvässä maassa?

AKS:n ideologia nousi 1800-luvulla heränneestä suomalaiskansallisesta hengestä. Sen toiminta perustui suomensukuisten kansojen yhteisen heimohengen vaalimiseen, ja nimensä mukaisesti se ylläpiti ajatusta suomensukuisten asuttaman Itä-Karjalan läheisistä yhteyksistä Suomeen.

AKS otti erityisesti maanpuolustushengen kasvattamisen keskeiseksi toimintamuodokseen. Seura ennusti Suomen joutuvan Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi. Niinpä se oli aloitteentekijänä, kun Karjalan kannasta linnoitettiin vapaaehtoisin voimin talvisodan alla kesällä 1939.

Seuran vaikutus ei päättynyt sen lakkauttamiseen. AKS oli toiminta-aikanaan kouluttanut valtaosan silloisesta ylioppilasnuorisosta ihanteittensa mukaan. Sen kasvatit olivat merkittävissä asemissa sodan-jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin jouduttiin monin tavoin taistelemaan suomalaisen elämänmuodon säilymisestä.

Tässä kirjassa ansioituneet historiantutkijat valottavat seuran olemusta ja toimintaa sellaisista näkökulmista, joista sitä ei aiemmin juuri ole tarkasteltu.

Kerho 22 ry

Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa.

AKS:läinen elämäkerrasto.

Toimittanut: Matti Kuusi, Ville-Paavo Aitola

Julkaisija: Kerho 22 ry, 1991, sivuja 502 

WSOY  ISBN 951-0-17428-9

 

Kirja sisältää Valtiollisen Poliisin 1940-luvulla kovasti kaipaaman listan AKS:n jäsenistä ja sadanneljän merkittävimpiin kuuluneen jäsenen hyvin värikkäät ja erilaiset elämäntarinat. Tämä teos selvittää monta jälkimaailmalle tähän saakka ratkaisematonta arvoitusta ja antaa avaimet käteen monelle isänsä tai isoisänsä kohtalon mietiskelijälle.

 

Akateemisen Karjala-Seuran jäsenet

Jäsenluettelon laatineet: Ville-Paavo Aitola ja Aarne Helle

Julkaisija: Kerho 22 ry, 1995, sivuja 103 

Yliopistopaino ISBN 951-97217-0-3

 

Täydentävä kirjanen Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa kirjalle. Julkaistun luettelon perusaineistona on ollut V-P- Aitolan suorittama mainitun teoksen jäsenluettelon vaativa täydennystyö, mihin on sisältynyt nimivirheiden korjaaminen ja syntymäaika- ja paikkatietojen täydentäminen. Tähän luetteloon sisältyvät lisätiedot on koottu lähinnä ammatillisten järjestöjen ja oppikoulujen matrikkeleista. Myöskin korkeakoulujen opiskelijamatrikkeleista on saatu tietoja. Lisäksi ovat lukuisat AKS:n jäsenet samoin kuin heidän lähiomaistensa antaneet täydentäviä selityksiä.

Luetteloon on otettu kaikki tiedossa olevat AKS:n jäsenet. Seuran toiminta-aikana siitä erosi useita henkilöitä erilaisista syistä. Kun tiedot eron syistä ja ajankohdista ovat puutteellisia, ei eroamisia ole tähän luetteloon kirjattu.

 

Bobi Siven Karjalan sankarinuorukainen

 

Toimittanut: Erkki Kansanaho

Julkaisija: Kerho 22 ry, 1993, sivuja 64

Kirjapaino Raamattutalo ISBN 952-90-4515-8

 

Useimmille Bobi Sivénin nimi on tullut tunnetuksi sen vuoksi, että 1922 perustetun Akateemisen Karjala-Seuran lipun nauhoihin kiinnitettiin hänen surmanluotinsa. Siihen viitattiin seuran jokaisessa valatilaisuudessa. Kun uudet jäsenet olivat vannoneet lipun edessä valan, sen vastaanottaja jatkoi: ”Meidän lippumme sinivalkoiset nauhat kätkevät muiston miehestä, joka ennemmin kaatui oman kätensä kautta kuin peräytyi siltä paikalta, jolle hän oli itsensä asettanut – kuulan, jolla Karjalan sankarinuorukainen Bobi Sivén itsensä surmasi ennemmin kuin perääntyi. Olkaa tekin, kuten hän, uskolliset kuolemaan asti” Tarina ensimmäisestä AKS:läisestä, vaikka seuraa ei ollut vielä hänen kuollessaan perustettukaan.

 


VOI VOITETTUJA, pitkän elämän varrella muistiinmerkittyä

Toimittanut: Niilo Pesonen, 1992, sivuja 140 

TAMMI  ISBN 951-31-0070-2

 

Lääkintöhallituksen entinen pääjohtaja, lääkäripiirien grand old man Niilo Pesonen on ollut mukana monessa maamme historian jännittävässä käänteessä. 1920-30 luvuilla hän viritteli heimoaatetta suomensukuisten kansojen kesken. Pesosen sodanaikaiset toimet, ennen muuta Stalinin joukkohautojen tutkiminen Ukrainassa, kompromettoivat hänet venäläisten silmissä ja johtivat sodan jälkeen tekaistuun syytteeseen ja vankilatuomioon. Autenttinen päiväkirja vankeusajalta on monella tapaa mielenkiintoinen: lääkäri ja tutkija pysyy roolissaan vankilassakin – töitä ja tutkittavaa riittää niin ettei ankea ympäristö pääse masentamaan.

AKS:n keskeinen vaikuttaja, jäseneksi hän liittyi vuonna 1925 saaden valajäsennumeron 252. Ylioppilaskunnan johtaja 1938-1940 ja AKS:n hallituksessa toisena varapuheenjohtajana 1940-1944.

Akateeminen Karjala-Seura


PALAVA PENSAS Elias Simojoen puheita

Koonnut: Vilho Helanen

WSOY, 1942, sivuja 233

 

Talvisodassa tammikuussa Laatokan jäällä kaatunut pastori Elias Simojoki oli kansallinen taistelija ja tulevaisuuden näkijä: Suur-Suomi, jolle hän uhrasi työnsä ja elämänsä ja jonka väistämätöntä tuloa hän alati ennusti, on nyt toteutumassa.

Elias Simojoki oli ensi sijassa pappi, mutta laajin vaikutusala hänellä oli nuorison johtajana. Hänet on luettava kaikkein merkittävimpiin johtajiin, mitä Suomen kansallismielisellä nuorisolla on ollut. Siihen sivistyneeseen nuorisoon, joka maassamme on kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana noussut, hänen vaikutuksensa on ollut ratkaiseva.

Esillä oleva kokoelma ei käsitä kaikkia Elias Simojoen puheita. Valtaosan laajasta puhujatoiminnastaan hän suoritti pappina, sillä ensi sijassa hän sittenkin oli pappi. Hänen eläviä, kohti omaatuntoa käyviä saarnojaan ja seurapuheitaan ei hevin unohda se kuulijakunta, johon hän saarnansa kohdisti. Kokoelma on tahdottu rajoittaa käsittämään vain valikoiman hänen isänmaallisaiheisia ja poliittisia puheitaan.

AKS:n perustamisen 20-vuotispäivänä 22.2.1942 Vilho Helanen

 

 

 

 

Maanpuolustuspropagandan ohjekirja

Julkaisija: Akateeminen Karjala-Seura, 1938, sivuja 77 

OTAVA

 

Maanpuolustuspropagandan tarkoituksena on luoda kansan laajoihin piireihin yhtenäinen ja oikea käsitys maapuolustuskysymyksestämme, osoittaa maanpuolustuksemme jokaiselle kansalaiselle asettamat velvollisuudet ja lujittaa siten kansamme puolustustahtoa.

Nykyisenä ajankohtana on todella suoritettava maanpuolustuspropagandaa yhtenäisesti , suunnitelmallisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. ”Maanpuolustuspropagandan ohjekirja” on ensimmäinen yritys propagandan yhtenäistämiseksi. Sellaisena se luonnollisesti on puutteellinen ja tietyssä mielessä kokeiluluonteinen.

Helsingissä, toukokuun 12 päivänä 1938        Akateeminen Karjala-Seura

 

 

Suur-Suomen runoja

Julkaisija: Akateeminen Karjala-Seura, 1941, sivuja 84 

OTAVA

Kirja on omistettu Bobi Sivénin ja Elias Simojoen sankarimuistolle.

Kun Suomi vapautui ja Itä-Karjalan väestö nousi taisteluun itsenäisyytensä puolesta, Suomen runotar heräsi jälleen laulamaan ”Aunuksen ja Vienan virttä”, ja vapaustaistelun mainingit kuvastuivat vielä tämän taistelun päättymisen jälkeenkin sekä vanhan että nuoren polven runoissa.

Julkaisemalla tämän runovalikoiman ja omistamalla sen kahden parhaan ja puhtaimman taistelijan muistolle, jotka ovat antaneet työnsä ja elämänsä suurelle Suomelle, Akateeminen Karjala-Seura uskoo, että valikoiman runot osaltaan kirkastavat Itä-Karjalan ja muun Suomen historiallista yhteenkuuluvaisuutta sekä ovat omiaan innoittamaan sitä nousevaa sukupolvea, jolle ensi kädessä kuuluu Itä-Karjalan jälleenrakentaminen.

Äänislinnan päivänä, 1.10.1941        Akateeminen Karjala-Seura

 


 

 

Itä-Karjala ja East Carelia


Toimittanut: Akateeminen Karjala-Seura, 1934, sivuja 271 suomi ja 216 englanti.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino Oy

 

ESITYS Itä-Karjalan maasta ja kansasta, sen vapausliikkeen tähänastisista vaiheista, nykyisistä taloudellisista, sivistyksellisistä ja valtiollisista oloista sekä Karjalan kysymyksestä. Painokset suomen-  ja englannin kielisinä.

 

Tämän kirjan tarkoitus on Itä-Karjalan ajankohtaisen ja todellisen kuvan avulla edistää Suomen kansan rakkautta siellä elävää kansamme osaa kohtaan, syventää Itä-Karjalan maan ja olojen tuntemusta, herättää myötätuntoa sen vapauspyrkimystä kohtaan, lujittaa luottamusta tämän pyrkimyksen oikeutukseen ja toteutumisen edellytyksiin sekä – johtopäätöksenä tästä kaikesta – herättää Suomen kansan ja sen kaikkien kansankerrosten velvollisuudentunto tajuamaan kansallisen velvollisuutemme Itä-Karjalaa ja nyt lähinnä sen edustajina keskuudessamme eläviä pakolaisia kohtaan.

 

Helsingissä huhtikuussa 1934  Akateeminen Karjala-Seura

 

 

SUUR-SUOMEN KOULU

Toimittanut: Jyväskylän Seminaarin Karjala-Seura

K.J.Gummerus, 1930, sivuja 327

 

Tässä kirjassa on monilta eri puolilta koetettu hahmoitella suomalaiskansallista ajattelutapaa, joka voisi historiamme, yhteiskuntaolojemme, valtiollisen asemamme ja terveen poliittisen vaiston pohjalta ryhtyä rakentamaan puhtaasti suomalaisia traditioita. Tähän rakentamistyöhön, suomalaiskansallisen ajattelemis-, tuntemis- ja tahtomistavan kasvattamiseen, tulisi ennen kaikkea meidän koululaitoksemme ryhtyä. Siinä merkityksessä se on oleva Suur-Suomen koulu.

 

Jyväskylän Seminaarin Karjala-Seura

 


SUOMALAISIA KANSALLISUUSKYSYMYKSIÄ, kokoelma kirjoituksia

Toimittanut: Akateeminen Karjala-Seura

Kouvolan Kirja- ja kivipaino O.-Y., 1925, sivuja 84

 

”Kansamme kamppailu pimeydestä valoon, laaksoista kukkuloille, on palkittu kalleimmalla palkinnolla, mitä kansat omakseen toivovat: valtiollisella itsenäisyydellä. Monien sukupolvien kieltäymysten, taistelujen ja rakkauden tuloksena tämä vapaus on saavutettu, ja nykypolven ja tulevien sukupolvien ylevä velvollisuus on pitää huolta siitä, että itsenäisyytemme iäti säilyy.”

 


KANSA KALLIOLLA, maanpuolustusväen kultainen kirja

Toimittanut: Maan Turva, 1939, sivuja 176 

WSOY

 

Tämä kirja haluaa välittää Suomen vapauden laulun kaikuja mahdollisimman laajoihin kansanpiireihin. Se on Suomen runoilijoiden, kuolleiden ja elävien, yhteinen tervehdys sille Suomen kansalle, joka ilman erimielisyyttä on ymmärtänyt ja ymmärtää isänmaallisen ja kansallisen velvollisuutensa.

Soikoon Suomen vapauden laulu herättävänä, rohkaisevana ja velvoittavana suomalaisten sydämissä nyt ja tulevina aikoina, ja tuokoon jokainen uusi sukupolvi siihen oman lisänsä, oman uskonsa isänmaahan ja sen tulevaisuuteen.

 

Turussa, marraskuun 4 p:nä 1939.    V.A. Koskenniemi

 


PRO CARELIA    AKS:n 20-vuotisjulkaisu

Julkaisija: Akateeminen Karjala-Seura, 1942, sivuja 122 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino Oy

 

Suomen Heimon erikoispainos, jossa useita erikoisartikkeleita juhlavuoden kunniaksi.

 

”Kaikkein vaikeinta AKS:n oli voittaa itselleen sata ensimmäistä jäsentään. Sen julistus oli näet niin peräti vastakkainen tuon ajan yksilöä hellivälle ja kokonaisuuden vain yksilön palvelijaksi alentamalle hengelle. Silloin kun ajan henki alleviivasi yksilön oikeuksia, AKS julisti vain yksilön velvollisuuksia”

 

Vilho Helanen

 

 

 

 

 

AKS:n tie vuosikirjat 1937, 1938, 1939 ja 1940

 

Julkaisija: Akateeminen Karjala-Seura, WSOY

 

Ensimmäinen vuosikirja julkaistiin AKS:n 15-vuotispäiväksi, joka samalla oli tarkoitettu jatkuvan vuosikirjasarjan ensimmäiseksi. Kirjaa myytiin Seuran ja sen Kannatusyhdistyksen jäsenille, tarkoituksena on samalla antaa Seuran ulkopuolella oleville, sen lukuisille ystäville ja vastustajille silmäys AKS:läiseen ajatusmaailmaan sellaisena kuin se kuvastuu Seuran toimintaan aktiivisesti osallistuneiden miesten kirjoituksista.

 

Kirjan peruskannet olivat paperia mutta numeroituja erikoispainoksia 200 kpl erissä oli painettu myös kangas-, pinnoitettu kangas- ja nahkakansilla. Nahkakansilla varustettuja oli 20 kpl vuosikerran erikoispainoksesta. Kirjoja lahjoitettiin mm. puheenjohtajan muistokirjoituksella varustettuna sodassa kaatuneiden AKS:n jäsenten omaisille.