Akateeminen Karjala-Seura


PALAVA PENSAS Elias Simojoen puheita

Koonnut: Vilho Helanen

WSOY, 1942, sivuja 233

 

Talvisodassa tammikuussa Laatokan jäällä kaatunut pastori Elias Simojoki oli kansallinen taistelija ja tulevaisuuden näkijä: Suur-Suomi, jolle hän uhrasi työnsä ja elämänsä ja jonka väistämätöntä tuloa hän alati ennusti, on nyt toteutumassa.

Elias Simojoki oli ensi sijassa pappi, mutta laajin vaikutusala hänellä oli nuorison johtajana. Hänet on luettava kaikkein merkittävimpiin johtajiin, mitä Suomen kansallismielisellä nuorisolla on ollut. Siihen sivistyneeseen nuorisoon, joka maassamme on kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana noussut, hänen vaikutuksensa on ollut ratkaiseva.

Esillä oleva kokoelma ei käsitä kaikkia Elias Simojoen puheita. Valtaosan laajasta puhujatoiminnastaan hän suoritti pappina, sillä ensi sijassa hän sittenkin oli pappi. Hänen eläviä, kohti omaatuntoa käyviä saarnojaan ja seurapuheitaan ei hevin unohda se kuulijakunta, johon hän saarnansa kohdisti. Kokoelma on tahdottu rajoittaa käsittämään vain valikoiman hänen isänmaallisaiheisia ja poliittisia puheitaan.

AKS:n perustamisen 20-vuotispäivänä 22.2.1942 Vilho Helanen

 

 

 

 

Maanpuolustuspropagandan ohjekirja

Julkaisija: Akateeminen Karjala-Seura, 1938, sivuja 77 

OTAVA

 

Maanpuolustuspropagandan tarkoituksena on luoda kansan laajoihin piireihin yhtenäinen ja oikea käsitys maapuolustuskysymyksestämme, osoittaa maanpuolustuksemme jokaiselle kansalaiselle asettamat velvollisuudet ja lujittaa siten kansamme puolustustahtoa.

Nykyisenä ajankohtana on todella suoritettava maanpuolustuspropagandaa yhtenäisesti , suunnitelmallisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. ”Maanpuolustuspropagandan ohjekirja” on ensimmäinen yritys propagandan yhtenäistämiseksi. Sellaisena se luonnollisesti on puutteellinen ja tietyssä mielessä kokeiluluonteinen.

Helsingissä, toukokuun 12 päivänä 1938        Akateeminen Karjala-Seura

 

 

Suur-Suomen runoja

Julkaisija: Akateeminen Karjala-Seura, 1941, sivuja 84 

OTAVA

Kirja on omistettu Bobi Sivénin ja Elias Simojoen sankarimuistolle.

Kun Suomi vapautui ja Itä-Karjalan väestö nousi taisteluun itsenäisyytensä puolesta, Suomen runotar heräsi jälleen laulamaan ”Aunuksen ja Vienan virttä”, ja vapaustaistelun mainingit kuvastuivat vielä tämän taistelun päättymisen jälkeenkin sekä vanhan että nuoren polven runoissa.

Julkaisemalla tämän runovalikoiman ja omistamalla sen kahden parhaan ja puhtaimman taistelijan muistolle, jotka ovat antaneet työnsä ja elämänsä suurelle Suomelle, Akateeminen Karjala-Seura uskoo, että valikoiman runot osaltaan kirkastavat Itä-Karjalan ja muun Suomen historiallista yhteenkuuluvaisuutta sekä ovat omiaan innoittamaan sitä nousevaa sukupolvea, jolle ensi kädessä kuuluu Itä-Karjalan jälleenrakentaminen.

Äänislinnan päivänä, 1.10.1941        Akateeminen Karjala-Seura

 


 

 

Itä-Karjala ja East Carelia


Toimittanut: Akateeminen Karjala-Seura, 1934, sivuja 271 suomi ja 216 englanti.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino Oy

 

ESITYS Itä-Karjalan maasta ja kansasta, sen vapausliikkeen tähänastisista vaiheista, nykyisistä taloudellisista, sivistyksellisistä ja valtiollisista oloista sekä Karjalan kysymyksestä. Painokset suomen-  ja englannin kielisinä.

 

Tämän kirjan tarkoitus on Itä-Karjalan ajankohtaisen ja todellisen kuvan avulla edistää Suomen kansan rakkautta siellä elävää kansamme osaa kohtaan, syventää Itä-Karjalan maan ja olojen tuntemusta, herättää myötätuntoa sen vapauspyrkimystä kohtaan, lujittaa luottamusta tämän pyrkimyksen oikeutukseen ja toteutumisen edellytyksiin sekä – johtopäätöksenä tästä kaikesta – herättää Suomen kansan ja sen kaikkien kansankerrosten velvollisuudentunto tajuamaan kansallisen velvollisuutemme Itä-Karjalaa ja nyt lähinnä sen edustajina keskuudessamme eläviä pakolaisia kohtaan.

 

Helsingissä huhtikuussa 1934  Akateeminen Karjala-Seura

 

 

SUUR-SUOMEN KOULU

Toimittanut: Jyväskylän Seminaarin Karjala-Seura

K.J.Gummerus, 1930, sivuja 327

 

Tässä kirjassa on monilta eri puolilta koetettu hahmoitella suomalaiskansallista ajattelutapaa, joka voisi historiamme, yhteiskuntaolojemme, valtiollisen asemamme ja terveen poliittisen vaiston pohjalta ryhtyä rakentamaan puhtaasti suomalaisia traditioita. Tähän rakentamistyöhön, suomalaiskansallisen ajattelemis-, tuntemis- ja tahtomistavan kasvattamiseen, tulisi ennen kaikkea meidän koululaitoksemme ryhtyä. Siinä merkityksessä se on oleva Suur-Suomen koulu.

 

Jyväskylän Seminaarin Karjala-Seura

 


SUOMALAISIA KANSALLISUUSKYSYMYKSIÄ, kokoelma kirjoituksia

Toimittanut: Akateeminen Karjala-Seura

Kouvolan Kirja- ja kivipaino O.-Y., 1925, sivuja 84

 

”Kansamme kamppailu pimeydestä valoon, laaksoista kukkuloille, on palkittu kalleimmalla palkinnolla, mitä kansat omakseen toivovat: valtiollisella itsenäisyydellä. Monien sukupolvien kieltäymysten, taistelujen ja rakkauden tuloksena tämä vapaus on saavutettu, ja nykypolven ja tulevien sukupolvien ylevä velvollisuus on pitää huolta siitä, että itsenäisyytemme iäti säilyy.”

 


KANSA KALLIOLLA, maanpuolustusväen kultainen kirja

Toimittanut: Maan Turva, 1939, sivuja 176 

WSOY

 

Tämä kirja haluaa välittää Suomen vapauden laulun kaikuja mahdollisimman laajoihin kansanpiireihin. Se on Suomen runoilijoiden, kuolleiden ja elävien, yhteinen tervehdys sille Suomen kansalle, joka ilman erimielisyyttä on ymmärtänyt ja ymmärtää isänmaallisen ja kansallisen velvollisuutensa.

Soikoon Suomen vapauden laulu herättävänä, rohkaisevana ja velvoittavana suomalaisten sydämissä nyt ja tulevina aikoina, ja tuokoon jokainen uusi sukupolvi siihen oman lisänsä, oman uskonsa isänmaahan ja sen tulevaisuuteen.

 

Turussa, marraskuun 4 p:nä 1939.    V.A. Koskenniemi

 


PRO CARELIA    AKS:n 20-vuotisjulkaisu

Julkaisija: Akateeminen Karjala-Seura, 1942, sivuja 122 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino Oy

 

Suomen Heimon erikoispainos, jossa useita erikoisartikkeleita juhlavuoden kunniaksi.

 

”Kaikkein vaikeinta AKS:n oli voittaa itselleen sata ensimmäistä jäsentään. Sen julistus oli näet niin peräti vastakkainen tuon ajan yksilöä hellivälle ja kokonaisuuden vain yksilön palvelijaksi alentamalle hengelle. Silloin kun ajan henki alleviivasi yksilön oikeuksia, AKS julisti vain yksilön velvollisuuksia”

 

Vilho Helanen

 

 

 

 

 

AKS:n tie vuosikirjat 1937, 1938, 1939 ja 1940

 

Julkaisija: Akateeminen Karjala-Seura, WSOY

 

Ensimmäinen vuosikirja julkaistiin AKS:n 15-vuotispäiväksi, joka samalla oli tarkoitettu jatkuvan vuosikirjasarjan ensimmäiseksi. Kirjaa myytiin Seuran ja sen Kannatusyhdistyksen jäsenille, tarkoituksena on samalla antaa Seuran ulkopuolella oleville, sen lukuisille ystäville ja vastustajille silmäys AKS:läiseen ajatusmaailmaan sellaisena kuin se kuvastuu Seuran toimintaan aktiivisesti osallistuneiden miesten kirjoituksista.

 

Kirjan peruskannet olivat paperia mutta numeroituja erikoispainoksia 200 kpl erissä oli painettu myös kangas-, pinnoitettu kangas- ja nahkakansilla. Nahkakansilla varustettuja oli 20 kpl vuosikerran erikoispainoksesta. Kirjoja lahjoitettiin mm. puheenjohtajan muistokirjoituksella varustettuna sodassa kaatuneiden AKS:n jäsenten omaisille.