AKS:n perinneyhdistys ry

Me tahdoimme suureksi Suomenmaan

Akateemisen Karjala-Seuran historia 1

 

Akateemista Karjala-Seuraa voitaneen pitää itsenäisen Suomen historiaan laajimmin vaikuttaneena poliittiskulttuurisena yhdistyksenä. Sen kautta kulki noin 4000 nuorta miestä, ja se koulutti yhden presidentin sekä suuren joukon akateemikkoja, ministereitä ja muita poliittisia johtajia, professoreita, piispoja, pääjohtajia ja kenraaleita. 

Seuraa on parjattu, ihmetelty ja ihailtu, ja sen vaiheista on kauan vaiettu – siksikin, että siihen liittyvää lähteistöä on kätketty ja hävitetty. Tämä kirja on mittavin tähän mennessä kirjoitettu kokonaisesitys AKS:n taustasta ja synnystä, toiminnasta ja asemasta nuoressa itsenäisessä tasavallassa talvisotaan asti. 

Kirjassa selvitetään seuran aatteelliset lähtökohdat ja perustamisvaiheet – toisin kuin on luultu, takana olivat opiskelijoita isommat voimat – sekä sen kehitys, nousu ylioppilaspolitiikan johtoon ja suhteet valtakunnan poliittisiin liikkeisiin ja käänteisiin 1922–39. Kielitaistelu, heimohenki, kansallisradikalismi ja muut ajan ilmiöt avautuvat tässä tutkimuksessa usealta kannalta valotettuina.

Kirjoittanut: Heikki Eskelinen

ISBN: 978-951-0-25056-3 Sivuja 410 Ilmestyi: 30.8.2004

 

 

AKS:n tie - Akateeminen Karjala-Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla

Kirjaa on myynnissä AKS Perinneyhdistyksen kokouksissa merkattuna perinneyhdistyksen kohopainatuksella.

Toimittanut: Mikko Uola

Julkaistu: 09/2011   Sivuja: 300   ISBN: 978-952-492-532-7 

Akateeminen Karjala-Seura, AKS (1922–1944) oli niitä järjestöjä, jotka piti lakkauttaa Suomelle 1944 sanellun välirauhansopimuksen perusteella. Mikä teki seurasta niin vaarallisen, ettei sen toimintaa voitu sallia sodasta rauhaan siirtyvässä maassa?

AKS:n ideologia nousi 1800-luvulla heränneestä suomalaiskansallisesta hengestä. Sen toiminta perustui suomensukuisten kansojen yhteisen heimohengen vaalimiseen, ja nimensä mukaisesti se ylläpiti ajatusta suomensukuisten asuttaman Itä-Karjalan läheisistä yhteyksistä Suomeen.

AKS otti erityisesti maanpuolustushengen kasvattamisen keskeiseksi toimintamuodokseen. Seura ennusti Suomen joutuvan Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi. Niinpä se oli aloitteentekijänä, kun Karjalan kannasta linnoitettiin vapaaehtoisin voimin talvisodan alla kesällä 1939.

Seuran vaikutus ei päättynyt sen lakkauttamiseen. AKS oli toiminta-aikanaan kouluttanut valtaosan silloisesta ylioppilasnuorisosta ihanteittensa mukaan. Sen kasvatit olivat merkittävissä asemissa sodan-jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin jouduttiin monin tavoin taistelemaan suomalaisen elämänmuodon säilymisestä.

Tässä kirjassa ansioituneet historiantutkijat valottavat seuran olemusta ja toimintaa sellaisista näkökulmista, joista sitä ei aiemmin juuri ole tarkasteltu.