Historiallista esineistöä

Akateemisen Karjalaseuran rintamerkit ovat olleet alusta asti tärkeitä jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnusmerkkejä. Oheisessa kuvassa tunnetuimmat hopeamerkit, joista järjestömerkit on luovutettu aina numeroituna. Kiinnitysmekanismeina on käytetty mutteria kierteellä sekä neula- ja hakaneulakiinnitystä.
Ylärivi
”Pirua ja ryssää vastaan”, käsin kaiverrettu hopeamerkki oli käytössä järjestön perustamisen alkuaikoina harvoilla AKS:n hallituksen jäsenillä. Henkilöt, jotka kantoivat merkkiä kuuluivat Vihan veljet -salaseuraan, jonka jäsenet ohjailivat järjestöä oikeaan toiminnalliseen ja aatteelliseen suuntaan.
Keskirivi
Kokelasmerkki miekkakädellä ilman emaliväritystä oli käytössä ennen varsinaiseksi valajäseneksi pääsyä. Kokelasajan aikana ehdokas joutui näyttämään tiedoilla ja teoillaan kelpoisuutensa järjestöön liittymiseksi.
Valamerkki emaliupotuksin myönnettiin virallisten valatilaisuuksien yhteydessä. Merkki velvoitti käyttäytymään järjestön sääntöjen mukaisesti, se jouduttiin luovuttamaan takaisin jos halusi lähteä järjestöstä pois. Jäsen saatettiin myös erottaa järjestöstä, jolloin merkki tuhottiin esim. moukarilla alasimen päällä. Jäsenmäärä oli kokonaisuudessaan n. 4000.
Naisjärjestö Akateemisten Naisten Karjala-Seura:n (ANKS)jäsenmerkki oli soihtukuviolla varustettu hopeamerkki. Vain miehille tarkoitettu AKS ei ottanut jäsenikseen naisia, joten naiset perustivat oman järjestönsä saman aatemaailman pohjalta.
Alarivi
Oppikoululaisten (OKS) oma järjestömerkki, jossa kolmivärisen ristin taustalla on miekkakäsi päällimmäisenä. AKS:n valistus alkoi ennen ylioppilasmaailmaan astumista, järjestettiin kokouksia ja valtakunnallisia tapahtumia, joissa oppikoulunuoria pyrittiin aktivoimaan oikean asian suuntaan.
Pyöreä merkki miekkakädellä, jota kutsutaan seminaaritason AKS:n järjestömerkiksi.
AKS:n kannatusmerkki ilman numeroa, tuotto meni järjestön toiminnan tukemiseen.

AKS:n pöytälippu käsin kirjailtuna n. 235x197 mm, jokainen lippu on uniikki käsityötaidon näyte. Taidokas koriste on alkuperäisen AKS lipun pienoismalli, jonka suunnitteli piirtäjä Toivo TOPI Vikstedt (1891-1930). Alkuperäinen musta miekkalippu vihittiin 1923, sitä säilytetään nykyään Kansallismuseon tiloissa.

AKS:n suosittuihin käyttötuotteisiin kuului puukko. Valajäsen pystyi tilaamaan järjestysnumerollaan kaiverretun puukon, jonka valmistajana oli mm. Iisakki Järvenpään puukkotehdas. Puukkoja tehtiin parinkymmen vuoden aikana eri sarjoja, joten mallit ovat hiukan muuttuneet eräkohtaisesti. Vasemmalla nro 180, keskellä nro 1668 ja oikealla ilman numeroa oleva kannatuspuukko. Kannatuspuukossa oli Itä-Karjalan vaakuna, jonka oli piirtänyt Akseli Gallen-Kallela 1920.