Inkeri ja Itä-Karjala

Tärkeänä osana alkuvuosikymmenten heimotyössä olivat Karjalaan suuntautuneet opetukselliset kiertueet, jotka useimmin tehtiin polkupyörillä. Kuvassa vuodelta 1931 Impilahden Suursaaren äärimmäisessä kärjessä nuoria AKS:n jäseniä, oikalta Erkki Leppo, Kalervo Talvitie, A. Insai Uoti, Veikko Talvitie, tunnistamaton, Jouko Karanko, Yrjö Talvitie ja tunnistamaton henkilö.

Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit ry (1996-2015)

Inkeriläisten ja karjalaisten heimoveteraanien yhdistys ry:n viimeinen vuosikokous 2015. Kuva: Rauno Loukkola

Inkeriläiset ja karjalaiset heimoveteraanit ry perustettiin 1996 Suomen armeijassa jatkosodan aikana palvelleita inkeriläis- ja itäkarjalaisheimoveteraaneja varten. Se liittyi seuraavana vuonna Sotaveteraaniliittoon ja Helsingin Sotaveteraanipiirin jäseneksi. Yhdistyksen toimialueena oli koko Suomi sekä useat muut maat, mm. Ruotsi, Viro ja Venäjä, joissa kaikissa asui entisiä heimoveteraaneja.

Sotien aikana heimoveteraanit palvelivat pääosin Heimopataljoona 3:ssa sekä Erillinen pataljoona 6:ssa. Sotien jälkeen näihin pataljooniin kuuluneille kävi huonosti. Osa ehti siirtyä Ruotsiin mutta useimmat jäivät Suomeen Valtiollisen poliisin (VALPO) ja Neuvostoliiton johtaman valvontakomission armoille. Lähes kaikki heistä palautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta itärajan taakse Stalinin hirmuhallinnon uhreiksi. Seurauksina oli vankeusrangaistuksia ja karkotuksia. Heimoveteraanit olivat jokseenkin näkymättömissä niin Suomen, Ruotsin kuin Vironkin alueella aina siihen asti, kunnes Neuvostoliitto 1991 romahti.

Yhdistys oli koko toimintansa ajan hyvin pieni ja sen resurssit rajalliset, koska vähätkin jäsenet asuivat etäällä toisistaan. Siitä huolimatta yhdistys sai aikaan hämmästyttävän paljon. Sen ensimmäiset vuodet kuluivat jäsenten etsintään ja näiden tarpeiden kartoittamiseen. Koko toimintansa ajan yhdistyksen työ painottui voimakkaasti jäsenistön auttamiseen päivittäisissä askareissa selviämisessä ja kotona asumisen edes auttamisessa. Erityinen haaste oli tuen saaminen entisen Neuvostoliiton alueella asuville avun tarvitsijoille. Apuun kuului ruoka- ja lääkeapua sekä pientä remonttiapua ja avustaminen erilaisten hakemusten ja muidenkin asiakirjojen laadinnassa.

Vuosikokouksessa 2015 yhdistys päätettiin purkaa. Se jatkoi toimintaansa pienimuotoisesti Helsingin Sotaveteraanipiirin kerhona. Inkeriläisten ja karjalaisten heimoveteraanien yhdistyksen henkistä perintöä kantavat tänään Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys ry ja Inkerin Ystävät ry.

 

Dosentti Jussi Niinistö piti juhlapuheen Heimoveteraanien muistokivellä Helsingin Töölössä 21.9.2024 AKS:n järjestämässä tilaisuudessa. Kuva: Vesa Määttä
AKS:n alkuaikoina oli heimotyö tärkeässä asemassa. Karjalaislle heimopakolaisille annettiin sekä koulu- että sotilaallista opetusta. Kuvassa vuodelta 1922 tällainen ryhmä. Opettajina mainitaan kuvan takana Viljo Huhtala, Lauri Rintala, Armas Antila ja Arvo Antila.

Heimosotien muistomerkki

Heimosotien muistomerkki löytyy Salmin hautausmaalta, joka sijaitsee 2,3 kilometriä Tulemajoen maantiesillalta Aunuksen kaupungin suuntaan. Muistomerkin juureen on haudattuna 37 heimosoturia, jotka kaatuivat Aunuksen retkellä vuonna 1919.  Kookas kivipaasi, jonka pintaan on hakattu Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Itä-Karjalan vaakuna. Vaakunan alla on teksti: Kaaduitte nuorna, nähdessä huomenen ruskon, puolesta maanne, puolesta heimoususkon.

Patsastoimikunnan varat loppuivat projektin edetessä, AKS:n ja patsastoimikunnan jäsen Paavo Talvela (valanumero 64) kääntyi AKS hallituksen puoleen ja pyysi huolehtimaan patsaan lopulliseen kuntoon saattamisesta. AKS päätti ottaa asian hoitoon ja Reino Castrenin (valanumero 685) valvonnassa patsaan ulkoasu saatiin hoidettua alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Muistomerkin paljasti jääkärimajuri Paavo Talvela heinäkuussa 1929. Hautakumparetta reunustavat kivilaatat, joihin kuhunkin on merkittynä kaatuneen nimi, kotipaikka ja kaatumisaika. Laattoja on 24, ja yksi niistä on omistettu neljälletoista tuntemattomalle kaatuneelle. Aunuksen retkellä kaatui tai katosi kaikkiaan 330-400 suomalaista.