AKS:n naisosasto

NYKS - Naisylioppilaiden Karjala-Seuran uusi lippu ihailun kohteena. Kuva: Finna.

Akateemisen Karjala-Seuran Naisosasto

Akateemisen Karjala-Seuran Naisosasto perustettiin 20.10.1922 ja lopetettiin jo 10.10.1923. "Kehoitus seuran perustamisesta oli Akateemisesta Karjala-Seurasta lähtöisin", tähdentää puheenjohtaja Vieno Pantsar, myöhempi Hyvärinen. Hän jatkoi 1924-1927 Naisylioppilaiden Karjala-Seuran (NYKS) puheenjohtajana, tunnuslauseena "Suomi suureksi, Viena vapaaksi". Keskeisenä työalana oli Karjalan pakolaisten avustaminen.

Naisosaston ryhmäkuva 11.2.1923. Kuva: Postikortti yksityiskokoelmista.

Naisylioppilaiden Karjala-Seura NYKS

NYKS:n jäsenmäärä moninkertaistui 1932-1936, Elsa Vuorjoen ja Anna-Liisa Heikinheimon toimiessa puheenjohtajina. Naisylioppilaiden varttuessa virkanaisiksi NYKS 1930-luvun lopulla nimittäytyi Akateemisten Naisten Karjala-Seuraksi (ANKS). Järjestön ideologinen kehitys myötäili AKS:n kehitystä: heimotyön ja suomalaisuustyön jälkeen painottui sotavuosina maanpuolustustyö, erityisesti työpalvelu Itä-Karjalassa. ANKS:n suhde AKS:ään muistutti Lottajärjestön suhdetta Suojeluskuntajärjestöön: "lottapakko" oli ANKS:ssa tullut voimaan 1934.

Akateemisten Naisten Karjala-Seura ANKS

ANKS:n puheenjohtajina olivat sotavuosina Armi Hallsten-Kallia ja Lea Lumme. AKS:ää määrätietoisemmin ANKS suuntautui sosiaalisiin tehtäviin. Sen aktiiveina olivat mm. Kirsti Arajärvi, Liisa Castrén, Maire Hakala, Irja Harmas, Terttu Helminen, Anna Isoniemi, Toimi-Inkeri Kaukonen, Eila Pennanen, Rauni Rantasalo ja Anna-Liisa Sysiharju. ANKS:lla oli omat sankarivainajansa. Sotien jälkeen moni osoitti uhrautuvaa kansalaisrohkeutta. Niinpä Rauni Rantasalo, Helsingin Sosiaalimuseon johtaja, menetti virkansa organisoituaan Virosta Suomeen haavoittuneena toimitetun sissipäällikön, kapteeni H. Treialin traagisesti päättyneen pakoyrityksen.

Kuvagalleria: Elsa Vuorjoki, Armi Hallstén-Kallia, Liisa Tenkku.


Liisa Tenkku (o.s. Simojoki) oli maaliskuussa 1939 ensimmäistä kertaa ANKS:n työpalvelussa. Monenlaisia tehtäviä riitti jatkossakin. Kuvan perunateatteri liittyy Kannaksen linnoitustyömaan huoltotehtäviin elokuussa 1939. Kuva Liisa Tenkku.

Vapaussoturi-lehti 5/2012, Liisa Tenkun päiväkirjat 1938-1943 

Filosofian lisensiaatti Liisa Tenkun o.s. Simojoki (1918-2017) elämä oli erittäin kokemusrikas. Jo nuorena lottana hän kantoi kortensa kekoon muun muassa linnoitustöiden huoltotehtävissä Karjalan kannaksella.

Liisa Tenkku toimi aktiivisesti Akateemisten Naisten Karjala-Seurassa. Tämä juttu perustuu hänen päiväkirjamerkintöihinsä. Vapaussoturin toimitus on tehnyt otsikot ja selvennykset sulkujen sisälle.



Naisylioppilaiden Karjala-Seuran vuosikertomus X/1932 - X/1933

ANKS:n jäsenlehti toukokuu 1943 Kuva: Yksityiskokoelma
NYKS:n alkuperäinen, kirjailtu pöytälippu. Kuva: Yksityiskokoelma

Galleria täydentyy.
Kuvalainat: HS kuva-arkisto, Wikipedia, YK:n kuva-arkisto AKS:n arkisto sekä yksityiskokoelmat.

Tekstilaina: "Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa" AKS:läinen elämäkerrasto, toim. Matti Kuusi ja Ville-Paavo Aitola, WSOY 1991.

Erityiskiitos Matti Kiilusen kokoelmastaan lainaamista kuvista.

Mahdollisista havaitsemistanne virheistä ja toivomistanne täydennyksistä pyydämme olemaan yhtyeydessä sähköpostitse aksperinne@gmail.com kiitos.