Akateemisen Karjala-Seuran perustamisesta 100 vuotta

Akateemisen Karjala-Seuran perustamisesta tulee 22.2.2022 kuluneeksi tasan 100 vuotta.

Aunuksen ja Vienan Karjalan sotaretkeltä palanneiden joukossa olivat mm. pettyneet ylioppilaat Elias Simojoki, Reino Vähäkallio ja Erkki Räikkönen, jotka saapuivat Helsinkiin jatkamaan opintojaan. Nämä kolme opiskelijaa kokoontuivat Karjalaisessa Osakunnassa helmikuun 22. päivänä 1922. Tässä kolmen miehen kokouksessa voidaan seuran perustamisajatuksen katsoa lopullisesti syntyneen. AKS teki toimintavuosinaan tärkeätä työtä Suomeen paenneiden karjalaisten ja inkeriläisten aseman parantamiseksi sekä heidän henkisen mielialan säilyttämäksi. Seuralla oli alun alkaen pakolaisten suhteen kolme päätavoitetta; sivistystason kohottaminen, sotilaskasvatus ja elinympäristön vakauttaminen.

Seuran jäsenmäärä kasvoi nopeasti yli 4 000 jäseneen ja siitä tuli Suomen johtava ylioppilasjärjestö. AKS:n rinnalle perustettiin sangen pian myös Akateemisten Naisten Karjala-Seura (ANKS) ja myöhemmin vielä Oppikoulujen Karjala-Seura (OKS).

Seuraavaksi 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alkupuolella AKS:n toiminta painottui suomalaisuusaatteen taakse. Niihin aikoihin moni ruotsinkielinen sukunimi muutettiin suomalaiseksi. Myös Suomen armeijassa monet venäjänkieliset sukunimet haluttiin muuttaa suomenkielisiksi.

Neuvostoliiton uhka kasvoi 1930-luvulla. Arvaamattoman arvokkaaksi kohosi AKS:n suorittamat toimenpiteet maanpuolustushengen ja -tahdon lujittamiseksi. AKS pyrki kannanotoissaan yhdistämään vapaussodan pirstomaa Suomea. Seuran ajama ajatus kansallisesta eheytymisestä ohjasi ylioppilasnuorisoa voimakkaaseen maanpuolustustahtoon. Syntyi ns. Talvisodan henki. Huhtikuussa 1939 AKS:n esityksestä käynnistettiin kampanja Karjalan kannaksen linnoittamiseksi. Se johti siihen mennessä Suomen suurimpiin talkoisiin. Niihin osallistui lähes 63 000 vapaaehtoista. Samaan aikaan heräsi ajatus kansalaiskeräyksen järjestämisestä. Sitä lähti toteuttamaan, myös AKS:n esityksestä, Rajan Turva niminen organisaatio. Keräys tuotti yli 11 miljoonaa markkaa ja siihen osallistui päiväpalkallaan runsaat 260 000 kansalaista.

Talvi- ja jatkosodassa kaatui 412 AKS:n jäsentä eli noin 10% jäsenmäärästä. Jäsenistä palkittiin 23 Mannerheimin ristillä. Sodan jälkeen moni AKS:n veljistä nousi Suomessa mm. kirkon, oikeuslaitoksen, puolustusvoimien, yliopistojen ja liikemaailman korkeimmille paikoille. AKS lakkautettiin Välirauhan sopimuksen edellyttämällä asetuksella valitettavasti syksyllä 1944.

Seuran henkisen ja aatteellisen perinnetyön jatkajana toimi aluksi vuonna 1958 perustettu Kerho 22 ja tämän jälkeen vuonna 2004 perustettu Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistys Ry.

Juhlapäivän kunniaksi julkistetaan AKS:n TIE 100v niminen CD-levy, joka sisältää aikoinaan AKS:lle tyypillisiä lauluja ja marsseja sekä seuran historiikin.

AKS:n perustamisen 100-vuotisjuhlaillallinen jouduttiin valitettavasti siirtämään koronarajoitusten takia myöhäisempään ajankohtaan. Ilmoitamme uudesta päivämäärästä niin pian kuin mahdollista.

KUNNIAA TEHDEN AKS:N HEIMO-, SUOMALAISUUS- JA MAANPUOLUSTUSYÖLLE!


Jukka Elomaa 
AKS:n perinneyhdistyksen puheenjohtaja