AKS Latviassa - Schmardenin taistelusta 110 vuotta

Ryhmä Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen jäseniä vieraili Liepajan (Libau) Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa sunnuntaina, 26.7.2026 klo 12 suorittaen kunnianosoituksen ja viettäen hartaushetken suomalaisten jääkärien kunniaksi ja Schmardenin taistelun 110-vuotismuistolle. Hartaushetken toimitti Liepajan luterilaisen hiippakunnan piispan H. M. Jensoksen suojeluksessa pastori, teologian tohtori  E. Äikää, uruissa katedraalin pääurkuri I. Tomsone.

Vierailu liittyi Suomen Riian suurlähetystön yhdessä Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen kanssa organisoimaan valtiolliseen muistotilaisuuteen, vuonna 1916 käydyn Schmardenin taistelun satakymmenvuotis- ja tapahtumalle vuonna 2016 pystytetyn muistomerkin kymmenvuotisjuhlallisuuksiin. Tilaisuutta edeltäväksi illaksi suurlähettiläs A. Saloranta oli kutsunut koko kuusikymmenpäisen ryhmämme suurlähetystöön cocktail-tilaisuuteen. Varsinainen juhlatilaisuus toteutettiin muistomerkillä lauantaina.

Muistomerkillä suoritettiin kunnianosoitukset ja laskettiin seppeleet. Ennen juhlallisuuksien alkua, Latvian ilmavoimien koneet suorittivat paikalla ylilennon tasan klo 11.00. Tilaisuudessa puhuivat paitsi suurlähettiläs A. Saloranta ja JP 27:n perinneyhdistyksen puheenjohtaja, Puolustusvoimien komentopäällikkö, prikaatikenraali V. Valtonen, myös Latvian kansallisten asevoimien edustaja, eversti E. Svenčs ja Suomen maavoimien pioneeritarkastaja, eversti R. Mikkonen.

”Viribus pro patria unitis - yhteisvoimin isänmaan puolesta”. Tilaisuudessa prikaatikenraali V. Valtonen luovutti Schmardenin taistelun juhlamerkin numeroidut kappaleet nro 12 suurlähettiläs A. Salorannalle, nro 14 muistomerkin maa-alueen omistajalle M. Bumanisille sekä nro 15 P. Lehtiölle. JP27:n perinneyhdistyksen pitkäaikainen hallitusjäsen, Jääkärisäätiön hallituksen jäsen A. Hakkarainen sai kenraalin ojentamana Jääkäri-pienoispatsaan kiitoksena pyytettömästä työstään jääkäriperinteen hyväksi.

Tilaisuudesta muistomerkillä AKS:n edustajat siirtyivät Liepajaan (Libau), missä he lauantaina tutustuivat sotahistorian tuntija M. Hakanpään opastuksella kaupungissa vielä jäljellä olevaan jääkärien aikaiseen rakennuskantaan: pataljoonan esikunnan taloon, kasarmeihin, sotasairaalana toimineeseen Emigranttien taloon, missä sairaanhoitaja, Schwester Saara Rampanen hoiti haavoittuneita jääkäripoikiaan sekä vanhaan rautatieasemaan, jonne jääkärit saapuivat Libauhun tullessaan ja vielä sotasatamaan, josta laivat Arcturus ja Castor lähtivät 14.2.1918 viemään aseita ja suomalaista sotajoukkoa kohti vapaussotaamme. Myös käynti vanhalla saksalaisella sotilashautausmaalla oli ohjelmassa.

Sunnuntain ohjelmassa oli messu ja sen jälkeen kunnianosoitus ja hartaushetki Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa. Tilaisuudessa P. Lehtiö luki tiivistelmän jääkäriliikkeen alkuvaiheista ja pataljoonan ajasta Libaussa sekä Jääkärimarssin synnystä. Pastori E. Äikää käytti puhuttelevia sanojaan kohtikäyvästi hiljentäen läsnolijoiden mielet ajatuksiinsa kauas vuosien taakse hetkeen, jolloin nuoret jääkärimme vannoivat 14.2.1918 tässä kirkossa valansa vasta käyttöönsä saadulle Jääkärilipulle ja uskollisuuttaan vain vähän aiemmin itsenäisyytensä julistaneelle isänmaalleen. Hän luki vaikuttavia otteita jääkärien aikaisten sekä vuoden 1886 suomalaisen virsikirjan, että aikalaissaksannoksen teksteistä ja tilaisuuden huipennukseksi kanttori soitti katedraalin 7000 pillin 1700-luvulta olevilla mekaanisilla uruilla Jean Sibeliuksen Suomalaisten jääkärien marssin. Alttarikaiteelle laskettiin tilaisuuden ajaksi AKS:n kanslian vitriinissä säilytettävä, Osnabrücken junaonnettomuudessa 16.1.1918 kuolleen ja Saksaan haudatun jääkäri K. E. Jungin jääkärilakki. Samassa kirkossa järjestettiin aikanaan myös muistotilaisuus Osnabrücken onnettomuuden uhreille.

Kiitoksena sekä Suomen Riian suurlähetystölle, että Liepajan piispalle luovutettiin AKS:n painettu pöytälippu. Urkurille lahjat olivat CD-levyt, joihin taltioitu musiikki on mestareiden T. Äikää ja K. Kiviniemi urkutaiturointia. AKS oli heimotyön juurella ja jääkäriemme jalanjäljillä - jokaisen läsnä olleen mieleen jäi ikuisena syvä kunnianpainauma mahdollisuudesta voida saada kokea nämä hetket.

AKS Facebookissa

Lisätietoa Schmardenin taistelusta

Kuvagallerian kuvien copyright: AKS Perinneyhdistys sekä O. Vähäkallio, M. Hakanpää ja P. Cajanus. Lähikuva huomionosoituksen saaneista: Suomen suurlähetystö, Riika.

Alla olevista linkeistä voit katsoa AKS:n Libaun hartaushetken ohjelmalehtisen tekstit sekä tutustua opastetun retkemme kohdekuvauksiin. Molempien copyright AKS, lainattaessa lähde mainittava.