AKS Latviassa - Schmardenin taistelusta 110 vuotta

Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen edustajat, puheenjohtaja P. Lehtiö, varapuheenjohtaja E. Äikää sekä hallituksen jäsenet O. Vähäkallio, M. Hakanpää, V-V. Kirvesmies ja E. Kataja ynnä yhdistyksen jäsenet H. Kirvesmies ja P. Cajanus vierailivat Liepajan (Libau) Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa sunnuntaina, 26.7.2026 klo 12 suorittaen kunnianosoituksen ja viettäen hartaushetken suomalaisten jääkärien kunniaksi ja Schmardenin taistelun 110-vuotismuistolle. Hartaushetken toimitti Liepajan luterilaisen hiippakunnan piispan H. M. Jensoksen suojeluksessa pastori, teologian tohtori  E. Äikää, uruissa katedraalin pääurkuri I. Tomsone.

Vierailu liittyi Suomen Riian suurlähetystön yhdessä Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen kanssa organisoimaan valtiolliseeen muistotilaisuuteen, vuonna 1916 käydyn Schmardenin taistelun satakymmenvuotis- ja tapahtumalle vuonna 2016 pystytetyn muistomerkin kymmenvuotisjuhlallisuuksiin. Tilaisuutta edeltäväksi illaksi suurlähettiläs A. Saloranta oli kutsunut koko kuusikymmenpäisen ryhmämme suurlähetystöön cocktail-tilaisuuteen. Varsinainen juhlatilaisuus toteutettiin muistomerkillä lauantaina.

Muistomerkillä suoritettiin kunnianosoitukset ja laskettiin seppeleet. Ennen juhlallisuuksien alkua, Latvian ilmavoimien koneet suorittivat paikalla hienon ylilennon tasan klo 11.00.. Tilaisuudessa puhuivat paitsi suurlähettiläs A. Saloranta ja JP 27:n perinneyhdistyksen puheenjohtaja, Puolustusvoimien komentopäällikkö, prik V. Valtonen, myös Latvian kansallisten asevoimien edustaja, eversti E. Svenčs ja Suomen maavoimien pioneeritarkastaja, eversti R. Mikkonen.

”Viribus pro patria unitis - yhteisvoimin isänmaan puolesta”. Tilaisuudessa prikaatikenraali V. Valtonen luovutti Schmardenin taistelun juhlamerkin numeroidut kappaleet nro 12 suurlähettiläs A. Salonojalle, nro 14 muistomerkin maa-alueen omistajan edustajalle sekä nro 15 P. Lehtiölle. JP27:n perinneyhdistyksen pitkäaikainen hallitusjäsen, Jääkärisäätiön hallituksen jäsen A. Hakkarainen sai kenraalin ojentamana Jääkäri-pienoispatsaan kiitoksena pyytettömästä työstään jääkäriperinteen hyväksi.

Tilaisuudesta muistomerkillä AKS:n edustajat siirtyivät Liepajaan (Libau), missä he lauantaina tutustuivat sotahistorian tuntijan M. Hakanpään opastuksella kaupungissa vielä jäljellä olevaan jääkärien aikaiseen rakennuskantaan, kasarmeihin, sotasairaalana toimineeseen Emigranttien taloon, missä schwester Saara Rampanen hoiti haavoittuneita jääkäripoikiaan sekä vanhaan rautatieasemaan, jonne jääkärit saapuivat Libauhun tullessaan sekä sotasatamaan, josta laivat Arcturus ja Castor lähtivät viemään suomalaista sotajoukkoa kohti vapaussotaa helmikuussa 1918.

Sunnuntain ohjelmassa oli messu ja sen jälkeen kunnianosoitus ja hartaushetki Pyhän Kolminaisuuden katedraalissa. Tilaisuudessa P. Lehtiö luki tiivistelmän jääkäriliikkeen alkuvaiheista ja pataljoonan ajasta Libaussa sekä Jääkärimarssin synnystä. Pastori E. Äikää käytti puhuttelevia sanojaan kohtikäyvästi hiljentäen läsnolijoiden mielet ajatuksiinsa kauas vuosien taakse hetkeen, jolloin nuoret jääkärimme vannoivat tässä kirkossa valansa vasta käyttöönsä saadulle Jääkärilipulle ja uskollisuuttaan vain vähän aiemmin itsenäisyytensä julistaneelle isänmaalleen. Hän luki vaikuttavia otteita jääkärien aikaisten sekä suomalaisen virsikirjan, että aikalaissaksannoksen teksteistä ja tilaisuuden huipennukseksi kanttori soitti katedraalin 7000 pillin 1700-luvulta olevilla mekaanisilla uruilla Jean Sibeliuksen Suomalaisten jääkärien marssin. Alttarikaiteelle laskettiin tilaisuuden ajaksi AKS:n kanslian vitriinissä säilytettävä, Osnabrucken junaonnettomuudessa 16.1.1918 kuolleen ja Saksaan haudatun jääkäri K. E. Jungin jääkärilakki.

Kiitoksena sekä Suomen Riian suurlähetystölle, että Liepajan piispalle luovutettiin AKS:n painettu pöytälippu. Urkurin lahjat olivat CD-levyt, joihin taltioitu musiikki on mestareiden Tauno Äikää ja Kalevi Kivimiehen urkutaiturointia. AKS oli heimotyön juurella ja jääkäriemme jalanjäljillä - jokaisen läsnä olleen mieleen jäi ikuisena syvä kunnianpainauma mahdollisuudesta voida saada kokea nämä hetket.

Linkeistä lisätietoa Schmardenin taistelusta ja tekemästämme kaupunkikierroksesta. Kaupunkikierroksen tekstien ja kuvien kokonaisuuden copyright on M. Hakanpään ja AKS Perinneyhdistyksen. Kuvagallerian kuvien copyright on AKS Perineyhdistys sekä O. Vöhökallio.