AKS, Sukselainen ja Kekkonen

Tammikuun esitelmätilaisuudessa valt.tri Pekka Perttula kertoi erittäin kiinnostavalla tulokulmalla pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä sekä KELAn pääjohtajana toimineesta Vieno Johannes Sukselaisesta, e. Saari (1906-1995) sivuten tarkasti myös illan teemahenkilön suhdetta Urho Kekkoseen (1900-1986).

Perttula valotti hyvin seikkaperäisesti Sukselaisen vaatimatonta taustaa ja miten se oli varmaankin yksi voimakas syy tämän tulemisesta mukaan AKS:n toimintaan 1920-luvulla, olihan AKS:n yksi ensimmäisiä ajatuksia toiminnallaan saavuttaa kansakunnan yhtenäisyys ja suomenkielisen väestönosien oikeuksien parantaminen mm. yliopisto-opetuksen osalta.

Sukselaisen päiväkirjoista luetut sitaatit kertoivat 1930-luvulle tultaessa seuran voimahahmojen mielipide-eroista, jotka lopulta 1932 ajoivat Kekkosen ja useat muut eroamaan seurasta. Tulipa esille myös herkullinen ajatus, miksi Sukselainen ei 1960-luvulla lähtenyt haastamaan Kekkosta presidentinvaalissa.

-------

Tilaisuuden aluksi Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela kertoi liiton vuonna 2025 toteutetusta hankkeesta, jolla selvitettiin vapaussodan muistomerkkien omistussuhteet sellaisten merkkien ja maapohjien osalta, joiden omistussuhde on ollut epäselvä. Perinneliitto on kahdesti viimeisen 20 vuoden aikana ollut yhteydessä Museovirastoon 43 muistomerkin osalta. Virasto ei ole omana työnään lähtenyt tekemään selvitystä.

Puolustusministeriöltä saadun rahoituksen turvin Perinneliitto teetti selvitystyön ostopalveluna vuonna 2025. Selvitystyön kohteina oli kaikkiaan 51 muistomerkkiä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Asiasta voi lukea lisää maaliskuussa ilmestyvästä Vapaussoturi-lehdestä.