AKS:n musta järjestölippu

AKS:n musta lippu liehuu uljaana Suomen suvessa Seuran perustamisen satavuotisjuhlavuonna 2022.

Akateemisen Karjala-Seuran alkuperäinen lippu

Musta järjestölippu, jonka alla lippuvalat vannottiin, vihittiin käyttöön Vanhalla ylioppilastalolla J. V. Snellmanin päivänä 12.5.1923. Topi Vikstedtin suunnitteleman lipun keskellä on laakeriseppeleen ympäröimänä samana vuonna käyttöön otettu, niin ikään Vikstedtin suunnittelema vaakunatunnus, jossa vihreältä pinnalta kohoavan punaisen muurin takaa nousee lännen suora miekka iskien lipun kulkusuuntaan nähden eli kantotankoaan päin. Lipun yläosassa kirjaimet AKS.

Seuran lakkauttaminen Moskovan välirauhansopimuksen vaatimin velvoittein Valtioneuvoston 23.9.1944 antaman asetuksen vaikutuksesta vakuutti Seuran aktiivit, että ainakin Seuran tärkeimmät riittiesineet lippu ja valakirja oli turvattava jälkipolville. Ne säilyivät punaiselta VALPOlta eli sodanjälkeisten vuosien vasemmistolaisten miehittämältä Valtiolliselta poliisilta turvassa.

Kätkemisestä on kiittäminen Seuran entistä puheenjohtajaa, Etelä-Pohjanmaalta vaikuttanutta vahvaa miestä, valajäsen numero 5, merivoimien lääkäri, myöhemmin lääkintäeverstiluutnantti ja Seinäjoen lääninsairaalan ylilääkäri Martti Ilmari Kanteletta (1895-1970), joka matkasi lippu ja valakirja muassaan Mäntyharjulle, missä Kantele omisti Kalliolan talon. Valpon miesten tutkiessa perusteellisesti Kanteleen asunnon sekä johtamansa sairaalan tilat Seinäjoella he eivät löytäneet mitään raskauttavaa. Kanteleen perikunta lahjoitti lipun 1970-luvun alussa Kansallismuseoon.

Perinneyhdistyksen nykyinen kantolippu

Akateemisen Karjala-Seuran Perinneyhdistyksen nykyisin käyttämä musta kantolippu on vihitty käyttöön Ostrobotnialla jääkärien kassahuoneessa 22.2.2012 AKS:n perustamisen 90-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Puheenjohtaja Olavi Larman puhe lipunnaulaustilaisuudessa

"Arvoisat läsnäolijat,

Kun Akateemisen Karjala-Seuran lippu vihittiin käyttöönsä Snellmanin päivänä 1923, pyysi Elias Simojoki siunausta sille nuorisojoukolle, joka aikojen kuluessa vannoo tämän lipun nimissä lupaavansa tehdä työtä isänmaan hyväksi ja sorretun heimon kohottamiseksi ja auttamiseksi.

Näitä heimoaatteen sisäistämiä nuoria kertyi vuosien varrella yli 4000.

Aks:n lippu on talletettu Kansallismuseon kokoelmiin, eikä perinneyhdistyksellä ole mahdollisuutta saada sitä käyttöönsä. Niinpä kunnioittaakseen sitä arvokasta työtä, jota Akateeminen Karjala-Seura ja sen intomieliset jäsenet ehtivät tehdä, AKS:n perinneyhdistys päätti teettää alkuperäistä vastaavan lipun, joka kohta vihitään käyttöönsä.

Olkoon tämä lippu tunnuskuvana tuleville polville muistuttamassa rakkaudesta isänmaata ja heimokansoja kohtaan.

Juhlan seremoniasta vastasi lipun lahjoittaja, vuorineuvos Jukka Viinanen. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, lääketieteen lisensiaatti Olavi Larma puhui ja lipun vihki rovasti Jaakko Simojoki. Naulat iskettiin AKS:n perustajan Reino Vähäkallion käyttämällä kultaseppävasaralla. Nauloja on kaikkiaan 22 kappaletta, joista viisi varmistivat lipun kiinnityksen ennen juhlallista naulausta ja lipun vihkimistä."

Lipun naulaajat:

  1. Liisa Tenkku, ANKS

  2. Alpo Harala, AKS

  3. Heikki Hongisto, Kerho 22:n viimeinen sihteeri

  4. Pekka Louhivuori, AKS 

  5. Jaakko Valtanen, AKS

  6. Jaakko Simojoki, lipun vihkijä

  7. Kalervo Sipi, Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja

  8. Mikko Uola VTT, dosentti, AKS-historioitsija

  9. Vesa Määttä FT, Vapaussoturi-lehden päätoimittaja

  10. Olavi Larma, Perinneyhdistyksen puheenjohtaja

  11. Tapani Havia, Perinneyhdistyksen sihteeri

  12. Vesa Rinkinen, Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen 

  13. Erkki Harala, Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen 

  14. Pasi Koskenranta, Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen 

  15. Olavi Vähäkallio, Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen 

  16. Heikki Hult, juhlayleisön edustaja

  17. Jukka Viinanen, Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen, lipun lahjoittaja

Lippu satavuotias 12.5.2023

J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä 12.5.2023 juhlittiin AKS:n lipun vihkimisen satavuotispäivää. Ennen Suomen Pankin edessä yhdessä Snellmanien Sukuyhdistyksen kanssa järjestettyä tilaisuutta AKS:n Perinneyhdistyksen hallituksen edustajat kunnioittivat Hietaniemen hautausmaalla seuran merkkihenkilöiden Bobi Sivenin, Reino Vähäkallion, Elmo Kailan, Vilho Helasen, Gunnar Laation ja Matti Lukkarin elämäntyötä kukkatervehdyksin.

Sukuyhdistyksensä varapuheenjohtaja Henrik Snellman piti Suomen Pankin aukiolla olevan J. V. Snellmanin muistopatsaan edessä juhlapuheen. Suomen lippua kantoi Ville-Veikko Kirvesmies ja AKS:n lippua Olavi Vähäkallio. Suomen Pankin salossa näkyy historiallisessa kuvassa kolmantena Euroopan Unionin sininen tähtilippu.

Ostrobotnialla paljastettiin pääoven eteisaulan seinään kiinnitetty pronssilaatta, joka kertoo AKS:n ja Bottan yli satavuotiaasta yhteisestä taipaleesta.

Salin täysi yleisö nautti musiikillisesta aikamatkasta sortokauden aikaa heijastavan Sibeliuksen Ristilukin ja nuoren Suomen heimorakkaudesta kertovan Reppurin laulun kautta lempeän tunnelmaiseen kesän ja rakkauden täyttämäin iltain odotuksiin laululla Illalle (Ilta Koskimiehelle) baritoni Jorma Martikaisen ja pianisti Janne Hovin upeiden tulkintojen myötä. Tilaisuus päätettiin kalterijääkäri Wäinö Solan sanoin yhteisesti laulettuun Finlandiaan.

AKS:n Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja, teologian tohtori Ermo Äikään läsnäolijoita kannustavat juhlasanat, jotka hän lausui pastori Elias Simojoen aikanaan vihkimästä lipustamme ja lipullemme kohottaen maljan isänmaalle, painuivat sydämiin ja loivat osaltaan turvallisen, lämpimän yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Onnellisuuden ja oikeutetun tyytyväisyyden kyyneliä nähtiin useissa silmäkulmissa.